Pitkäaikainen haave kunnon vaelluksesta Lapissa toteutui heinäkuun puolen välin jälkeen. Autoon pakkautui neljä ihmistä, yksi koira ja viikon tavarat. Inarissa yövyttiin viidennen ihmisen mökillä Menesjärvellä ennen ja jälkeen vaelluksen. Vaellusreittinä oli Kevon luonnonpuistossa osittain kulkeva Kuivin reitti 78km vastapäivään kuljettuna Sulaojalta aloitettuna. Aikaa vaellukselle oli viisi päivää. Reissuun lähdettiin keskiviikkona klo 11.37 ja takaisin auton luona oltiin sunnuntaina puolilta päivin.
Menesjärvellä auto täynnä tavaraa
Ensimmäiset askeleet Suttesájalta kohti Luopmošjohkaa eli 2km:n päässä olevaa telttailupaikkaa. Hiekkapohjalla koivikossa mentiin.
Ehdittiin kääntymään kuvaajaakin kohti
Luopmošjohkalla pidettiin eka tauko ja tutkailtiin karttaa ja tulevaa vaellusta
Matka jatkui kohti Ruktajärveä, tässä harrastetaan hyvännäköistä golfia rinkka selässä
Poro säikähti meitä ja päästi hätäpissan
Ensimmäinen ruokatauko harjanteen päällä, ehkä n.6km lähdöstä.
Ruoan jälkeen on hyvä ottaa tahtojen taistelua
Matka jatkui hienoissa maisemissa Luomusjärvien välissä
Tunturia ja järveä
Pippi kävi välillä viilentymässä Luomusjärvessä
Ruktajärven jälkeen hetken tauko ennen astumista luonnonpuiston alueelle. Tässä otetaan tauosta kaikki irti.
Telttakylämme ensimmäisenä yönä Geavvogeašláttun telttailupaikalla, saatiin olla ihan rauhassa
Ekana iltana väsynyt vaeltaja
Eka illallinen ruokapöydässä
Ensimmäisen illan ruoka, pussista hyvää chilikermakanaa
Eka yöpymispaikka oli taustalla näkyvän järven rannalla
Seuraavana aamuna matka jatkui, reissun ainoat sadepisarat tuli maahan toisena aamuna, mutta siihen pariin tippaan ne jäikin. Pippikin katseli poroja kiinnostuneena.
Valokuvausta hienoissa paikoissa tottakai
"Tukka pystyssä polkuja astelen..."
Oikeassa reunassa kiemurteleva polku on taakse jäänyttä vaellusreittiä toiselta päivältä. Keskellä näkyvän järven toisessa päässä oli se ensimmäinen yöpymispaikkamme.
Tauko paikallaan
Avaraa on
Retkiseurueemme välit piteni
Pikkujoen ylitystä ajoittain, tässä kohtaa saavumme Suohpášájan taukopaikalle
Suohpášájalta jatkoimme "taukoamatta" eteenpäin ja näkymä Kevon kanjoniin tuli aivan yhtäkkiä.Tässä kuvassa kanjonin avautuminen häämöttää muutaman kymmenen metrin päässä.
Pipin kanssa ihaillaan maisemia, Pippikin oikein tarkkaan katseli kanjoniin.
Syvä on
Irvistelijät ja kanjoni
Kanjonin kohdalla pidettiin ruokatauko, Pippi veteli hirsiä
niin kuin minäkin auringon paisteessa
Perinteisiä trikkikuviakin otettiin...
Maisemakuvia :)
Matka käy rotkon kautta kohti yläosassa kulkevia ihmisiä ja kohti Fiellogahjohka-jokea ja Fiellun putousta
Kiemurteleva polku avotunturissa, tällaista maisemaa tallailtiin pitkään
Ylväs haukku
Lopulta pitkä lasku alas joen varteen
Ei pysynyt jalat maassa kun kengätkin sidottiin pään päälle
Virtaavan Fiellogahjohka-joen ylitys Pipin kanssa sujui hyvin, onneksi vesi oli aika matalalla, mutta virtaus yllättävän kova
Perhepotretti Fiellun putouksella
Pipillä oli välillä kova tyyny
Vielä jatkettiin toisen päivän vaellusta 9 kilometrillä Fiellulta ensin kohti Bodosroadjan risteystä, jossa Kevon ja Kuivin reitti eroavat.
Kanjonin haaroja
Tässä Bodosroadjan risteyksessä takana 18 km ja edessä 6 km toiselle yöpymispaikalle. Nämä 6km olivatkin reissun mukavimmat maisemiltaan ja erityisesti tunnelmaltaan kun auringon pitäisi jo alkaa laskea, mutta kovin se vielä paistoi. Ei laskenut aurinko meidän reissun aikana kertaakaan :)
Iso kvartsikivi
Juottamista pikatauolla
Maisemaa. Väliin kovin tasaista tunturia ja yhtäkkiä jyrkkä rotko.
Rotkoon menossa
Seuraavat kaksi kuvaa otettiin aivan peräjälkeen. Kasvusto ja värit vaihtuivat jostain syystä todella äkkinäisesti.
Suolla pitkospuilla vain hetkeä ennen saapumista Buordnajohka-joen telttailupaikalle toiseen yöpymispaikkaan.
Toisen yön jälkeen paistoi jälleen aurinko ja Pippi ruskettaa vatsaansa
Lähdettiin kohti Kuivin autiotupaa eli Guivvi Stohpua.
Taustalla Norjan lumiset vuoret
Edessä näkyy Kuivin kämppä, niin lähellä mutta niin kaukana...
Pojat kävivät Guivin huipulla, tytöt jäi päikkäreille autiotuvalle.
Norjan rajalle ei ollut pitkä matka
Guivilta matka jatkui jo "takaisin päin" eli olimme rengasreitin päässä. 10km oli matkaa Áhkojoga gámmea kohti. Akukammi suomeksi.
Melkein kuin kenguruita nuo loikkivat porot, Pippiä kiinnosti
Hyvä ettei törmätty
Loputon polku
Taas joen ylitystä
Akukammin uudehko autiotupa, jossa oltiin yötä (ainoa kerta sisätiloissa). Akukammi sijaitsi taas luonnonpuiston ulkopuolella.
Neljäs päivä lähtee tästä
Lounastettiin Njavgoaiville ja koko porukka veti tunnin päikkärit autiotuvassa :)
Njavgoaivilta vielä 6km Ruktajärvelle. Pääosin kuivaa, aurinkoista avotunturia.
Koko jengi koolla, paitsi Pippi, joka jäi kuvan ulkopuolelle :)
Neljäs yö siis Ruktajärvellä, jossa käytiin uimassa neljän päivän hiet pois...
Viimeiset vaellusillalliset, pöytään pistettiin kaikki koosteet mitä jäljllä oli ja syntymäpäivän kunniaksi vielä pari suklaalevyä tuhottiin ;)
Viidennen päivän aamuna oli sumuista ja matka jatkui kohti Sulaojaa. Tämä tie oli tuttu, koska alkumatka tultiin samaa reittiä Ruktajärvelle.
Mutta päivä kirkastui ja tässä on jo 76km vaellusta takana ja 2km jäljellä.
Retkiseurue saapui tallessa olleen auton luo. Mukava reissu oli, mutta kyllä väsytti. Ihmisiä ja koiraa.
Ensi kesänä uusi kohde, mutta vaeltamaan täytyy päästä uudemman kerran!
Kommentit